Leikin nimi: Kolme asiaa 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 5 tai enemmän 

Leikin kesto: 5 minuuttia tai yli 

Tila: sisä- tai ulkotila 

Seisotaan piirissä ja sanotaan kolme asiaa samalla rytmittäen käsillä reisiä. Aloittaja sanoo toisen leikkijän nimen ja jonkun teeman esim. Katri, metsä. Katrin (leikkijä, jonka nimi on sanottu) on sanottava mahdollisimman nopeasti kolme metsään liittyvää asiaa.

Tämän jälkeen sanotaan taas yhteisesti kolme asiaa, ja Katri päättää seuraavan leikkijän ja teeman, josta sanotaan kolme asiaa. 

Leikin nimi: Teemana supervoimat kautta aikojen 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 10 tai enemmän 

Leikin kesto: 20 minuuttia tai enemmän 

Tarvikkeet: kuvakortit / lehtikuvat (kuvia henkilöistä), paperia ja kyniä (tarinan kirjoittaminen) 

Tila: sisätila

Ennakkovalmistelut: Kuvakortit voidaan myös valmistaa itse tai käyttää valmiita kuvakortteja. Vaihtoehtoisesti lapset voivat leikata kuvia lehdistä. Teeman pohtimiseen voidaan liittää vierailukäynnit (museot, patsaat puistoissa jne.)

Osa 1:

Laitetaan kuvat väärinpäin. 

Jaetaan osallistujat ryhmiin. Yksi ryhmä valitsee aina yhden väärinpäin olevista kuvista. 

Kuvassa on henkilö/henkilöitä, joilla on joku supervoima. 

Ohjeistetaan lapset pohtimaan ryhmissä seuraavia asioita: 

• Minkälainen henkilö kuvassa on? 

• Mikä hänen nimensä on? Onko hänellä lempinimeä, joka kuvastaa supervoimaa? 

• Mikä on hänen supervoimansa? Näkyykö se ulospäin vai ei? 

• Supervoima voi olla esimerkiksi puheenlahja, vitsiniekka, viihdyttäjä, lohduttaja yms. ominaisuuksia, joita tarvitaan yhteistyössä tai yhteisöllisyydessä. 

• Onko hän syntynyt supervoimansa kanssa (vrt. Supermies) vai onko se tullut hänelle myöhemmin sattumalta (vrt. Hämähäkkimies)? 

• Minkälainen perhe hänellä on? Onko heillä supervoimia? Tietävätkö he tämän henkilön supervoimista? 

• Onko hänellä ollut haasteita sen takia, että hänellä on supervoima? Onko hän esimerkiksi kokenut sen takia yksinäisyyttä tai ulkopuolisuuden tunnetta? 

• Mitä hän itse ajattelee omasta supervoimastaan? Mitä muut ajattelevat (jos he tietävät supervoimasta)? 

Osa 2:

Pienryhmiä yhdistetään. Uusissa, isommissa ryhmissä (tai yhdessä isossa) kirjoitetaan supervoimia omaavista henkilöistä yhteinen tarina. Tarinasta rakennetaan esitys. 

Ohjeistetaan lapset pohtimaan seuraavia asioita: 

• Miten henkilöt liikkuvat? Miten supervoima näkyy liikkeessä? 

• Mikä on haaste tai ongelma, jonka he voittavat? Onko heillä ”arkkivihollista” vai joku muu ongelma esimerkiksi yksinäisyys? 

• Minkälainen musiikki sopii esitykseen? Tietokoneelta vai esimerkiksi omia kehon osia käyttämällä? 
  

Variaatio: Kuvakorttien sijasta lapset/nuoret voidaan vielä esimerkiksi puistoon tai museoon, joiden patsaista, hahmoista tai taideteoksista he voivat saada alkuinspiraation supervoimat-tehtävään. Osallistujat voidaan ohjeistaa ottamaan valokuvia sankarivoimista, joiden pohjalta aletaan rakentaa tarinaa. 

Leikin nimi: Patsasteatteri 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 4 tai enemmän 

Leikin kesto: 20 minuuttia tai yli 

Tila: sisätila, kaksi erillistä tilaa

Patsas on ryhmän muodostama paikallaan oleva fyysinen kuva jostain aiheesta. Patsaan voi muodostaan yksikin henkilö. Patsastekniikkaa voidaan harjoitella haastamalla toinen ryhmä jollakin patsaskuva-aiheella. Ryhmä jaetaan kahteen osaan. Näin muodostuneet kaksi ryhmää antavat toisilleen aiheen. Ryhmä harjoittelee kuvan muodostamista erillään toisistaan.

Kun kuvat ovat valmiit, esitetään ne toisille. Kuvan esittävä ryhmä muodostaa ensin rivin, jonka jälkeen katsojina toimivat sulkevat silmänsä. Hiljaisuudessa esiintyjät muodostavat kuvansa ja kertovat kuvan olevan valmis. 

Katsojat avaavat silmänsä ja katsovat jähmettyneenä olevaa patsaskuvaa. Hetken kuvaa katsottuaan, he sulkevat silmänsä uudelleen, jolloin patsas purkautuu takaisin riviksi ihmisiä ja katsojat voivat avata silmänsä. Seuraa aplodit esiintyjille ja keskustelu kuvasta, mitä siinä nähtiin aiheesta.

Useamman kuvan -tekniikka: 

Patsaskuvina voidaan kertoa pidempikin satu tai tarina. Tällöin ryhmä valmistaa useamman kuvan. Ensimmäinen kuva muodostetaan tarinan alusta ja kuva kerrallaan edetään aina tarinan loppuun asti. Kuvia ei kannata olla liian paljon. Kahdeksan on hyvä maksimimäärä.

Aiheita voivat olla: Minun tarinani, Meidän tarinamme, Nuorisoseuran synnyn tarina jne. 

Tekniikka toimii niin, että jokaisen kuvan muodostumisen ajaksi katsojat sulkevat silmänsä. 

Kun patsasteatteriesitys on valmis, voidaan esityksestä seuraavaksi tehdä elävä. Patsaskuvat toimivat raameina. Mitä tarinassa tapahtuu kuvien välillä? Mitä kukin sanoo, tekee ja ajattelee? Apuna voidaan käyttää kuvan käynnistämistä hetkeksi tai ajatusäänitekniikkaa. Lopulta ryhmä voi tehdä koko tarinan teatteriesitykseksi. 

Leikin nimi: Salaperäiset still-kuvat, diakuvat, valokuvat, kuvat vuosien varrelta 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 5 tai enemmän (2 ryhmää ja 1 kertoja) 

Leikin kesto: 10 minuuttia tai yli 

Tila: sisätila

Tarvitaan kaksi ryhmää ja yksi kertoja.

1. Valitaan valokuvan/valokuvien aihe. 

Aiheena voivat olla: minun valokuva-albumini, minun sukuni kuvakansio, harrastusryhmän valokuva-albumi, kuvia viime vuodelta ym.

2. Sovitaan kuka toimii valokuvien kertojana/esittelijänä.

3. Kertoja/esittelijä taputtaa kädet yhteen, jolloin yhdessä sovittu patsasvalokuvien esittäjäryhmä muodostaa ensimmäisen valokuvan (patsaan). Patsas on ryhmän muodostama paikallaan oleva fyysinen kuva jostain aiheesta. Patsaan voi muodostaan yksikin henkilö. 

Toiset ryhmäläisistä/paikalla olijoista toimivat katsojina.

4. Kertoja/esittelijä kertoo ryhmälle ensimmäisestä kuvasta, miten se liittyy aiheeseen, mistä tilanteesta kuva on, mitä siinä on, mitä kuvanottotilanteessa kaikkinensa tapahtuu.

Lisävaihtoehtoja, jossa käytetään patsasteatteritekniikkaa.  

• Kertoja/esittelijä voi pyytää joltain patsaskuvassa olevalta henkilöltä ajatusäänen, eli mitä tämä kuvassa oleva hahmo/asia ajattelee juuri kuvaushetkellä, laskemalla käden tämän olkapäälle, jolloin patsaan osa voi puhua.  
• Kertoja/esittelijä voi käynnistää patsaan hetkeksi kädet yhteen taputtamalla, jolloin kuvan tilanne käynnistyy, siitä voi kuulua puhetta, ääntä ja se voi liikkua. Kun kertoja/esittelijä taputtaa kädet uudelleen yhteen kuva jähmettyy taas patsaaksi. 
• Kuvia katsotaan niin monta kuin niitä albumissa on. Kertoja/esittelijä vaihtaa kuvaa käsien yhteen taputuksella. 
• Katsojina toiminut ryhmä voi esitellä samalla tekniikalla seuraavan albumin. 

Patsasteatteritekniikalla voidaan tarkastella esimerkiksi aiemmin mainittua salaperäistä valokuvaa tarkemmin. Yhtäkkiä löytyykin valokuvia lisää aiheeseen liittyen ajatuksella mitä tilannetta aiemmin tapahtui tai mitä sen jälkeen.

Variaatio: Still-kuvat: Ohjaaja sanoo aiheita, joista kerholaiset tekevät still-kuvan eli patsaan. Se voi olla esimerkiksi urheilija. Jokainen tekee urheilijapatsaan. Katsotaan yhdessä miltä kukin näyttää. Tehdään vielä pari patsasta, kuten esimerkiksi auto, puu, lintu jne.

Toisessa vaiheessa tehdään edelleen patsaita, ja ohjaajan merkistä patsaat alkavat elää. Ne voivat liikkua ja tuottaa ääntä.

Variaatio: Taideteos. Lattialla on kuvia. Jokainen ryhmä valitsee lattialla olevista kuvista haluamansa. Ryhmällä on esim. musiikin soimisen ajan aikaa muodostaa kuvan mukainen patsas.  Valmiit kuvat voidaan kuvata kameralla. Jos kuvat ovat oikeita taideteoksia, voidaan tehtävää jatkaa esimerkiksi taiteilijaa tutkimalla. 

Leikin nimi: Äänimaisema 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 3 tai enemmän 

Leikin kesto: 20 minuuttia tai yli 

Tarvikkeet: paperia, kyniä (tarvittaessa äänentoistolaitteet ym.) 

Tila: sisätila, kirjoittamiseen ja esittämiseen sopivat tilat 

Lähde: Luovat menetelmät ohjaajien työssä -koulutus 2.4.2019, Pieksämäki. Laura Hokkanen, XAMK

Mikä olisi sinun äänimaisemasi? Esittele kaksi äänimaisemaa. Toinen, joka kuvaa lapsuuttasi ja toinen, jolla on merkitystä sinulle tässä hetkessä.

Osa 1:

Minun äänimaisemassani kuulostaa/ näyttää… jatka lausetta ja kirjoita viisi minuuttia. On tärkeää, että kirjoitat juuri sitä, mitä mieleesi tulee. Unohda itsekriittisyys: älä pyyhi mitään kirjoittamastasi pois, äläkä arvioi lopputulosta millään tavalla. 

Jatka harjoitusta niin, että poimit kirjoituksestasi viisi sanaa/ilmausta, joita haluaisit käyttää tarinassa tai runossa.

Osa 2: 

Käykää pienessä ryhmässä (3–4 henkilöä) läpi jokaisen ryhmäläisen omasta kirjoituksestaan poimimat sanat/lauseet ja tehkää yhdessä näistä runo/tarina.  

Yhteisen tarinan oheen voi liittää ääntä luovalla tavalla -oma ääni, äänimaisemat, muut tehosteet (esim. Audiosauna), käsin tuotetut yms. äänet. Kokonaisuuteen voi yhdistää myös liikettä. Valmiita ääniä löytyy esimerkiksi sivustoilta: Padlet.com  ja Audiosauna.com.

Osa 3:

Kertokaa tarina toisille käyttämällä varjoteatteria. Tämän harjoitteen voi tehdä kokonaisuudessaan, käyttää siitä osia, jatkaa toimintaa seuraavalla tapaamiskerralla (jos samat osallistujat) ja muovata luovasti ryhmälle sopivaksi.

Leikin nimi: Kuuma tuoli 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 4 tai enemmän 

Leikin kesto: 10 minuuttia tai yli 

Tarvikkeet: tuoleja 

Tila: sisätila

Joku istuu tyhjälle tuolille ja ottaa jonkun hahmon roolin (esim. Sauli Niinistö, Aku Ankka, Sanna Marin tai jo olemassa oleva roolihahmo tms.). Tuolissa istuvalla henkilöllä on lupa keksiä tarinaa omalle hahmolleen.

Keskiössä ovat kysymykset, joita tuolissa istuvalle esitetään. Ne auttavat häntä viemään tarinaa eteenpäin ja johonkin suuntaan. Haastattelua voidaan tehdä niin, että pelkästään ohjaaja haastattelee tai haastattelu avataan myös yleisölle. Kuumassa tuolissa voi olla samaan aikaan myös muita hahmoja.  

Leikin nimi: Tuntoaisti 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 6 tai enemmän (parillinen määrä) 

Leikin kesto: 5 minuuttia tai yli 

Tila: sisätila

Tuntoaistia voi harjoitella esimerkiksi jakautumalla pareittain. Parit tunnustelevat toisensa silmät kiinni. Tämän jälkeen kaikki lähtevät varovaisesti liikkumaan tilassa sikin sokin silmät kiinni ja yrittävät tunnustelemalla muita löytää takaisin oman parin luokse.

Variaatio: Yö on laskeutunut viidakkoon ja on säkkipimeää. Viidakkoseikkailijoiden on löydettävä toisensa pimeässä. Osallistujat muodostavat pareja. Parit seisovat selätysten pienen matkan päässä toisistaan. Silmät laitetaan kiinni. Parit kääntyvät hitaasti ympäri ja yrittävät koskettaa toistensa sormenpäitä. Seuraavaksi voidaan koittaa koskettaa paria kyynärpäillä.

Leikin nimi: Salapoliisi ja ryöstäjä   

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 5 tai enemmän 

Leikin kesto: 5 minuuttia tai yli 

Tila: sisätila, esim. liikuntasali

Ryhmä liikkuu vapaasti omaan tahtiin tilassa. Jokainen valitsee ryhmästä jonkun, jota lähtee salaa seuraamaan ja jonkun, joka uhkaa seurattavaa.

Tarkoitus on, että jokainen ryhmästä yrittää pitää itsensä seurattavan kohteen ja ”ryöstäjän” välissä. ”Salapoliisi” ei saa paljastaa seuraamalleen henkilölle seuraamista, mutta hänen täytyy silti yrittää pitää itsensä ”ryöstäjän” ja seurattavan välillä ja olla jatkuvasti tietoinen siitä missä kumpikin menee.

Vähitellen ohjaaja voi pienentää käytössä olevaa tilaa, jolloin salaa seuraaminen vaikeutuu.

Variaatio: Lohikäärme ja kilpi. Jokainen valitsee leikkijöiden joukosta itselleen lohikäärmeen ja kilven. Leikkijöiden lähdettyä liikkeelle tulee jokaisen asettua niin, että kilpi -ihminen on kokoajan lohikäärmeen ja leikkijän välissä.

Leikin nimi: Rytmissä liikkuminen 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 5 tai enemmän 

Leikin kesto: 5 minuuttia tai alle 

Tila: sisätila, liikuntasali

Tilantajua voi harjoitella niin, että ryhmä liikkuu tilassa vapaasti ja koettaa vähitellen kenenkään johtamatta päästä samaan kävelyn tai hölkän rytmiin. Ryhmä koettaa myös yhteisesti pysähtyä ja päästä takaisin liikkeelle. 

Leikin nimi: Hassut pysäkit 

Ikäsuositus: sopii kaikille 

Leikkijöiden määrä: 5 tai enemmän 

Leikin kesto: 5 minuuttia tai yli 

Tila: sisä- tai ulkotila

Tehdään juna, jossa kaikki seisovat jonossa. Jonon ensimmäinen on veturi, joka päättää miten ja mihin liikutaan. Juna lähtee liikkeelle veturin pillistä (esim. tuut tuut).

Seuraavasti äänimerkistä juna pysähtyy ja veturi kertoo, mille asemalle pysähdyttiin. Se voi olla esimerkiksi tunnetila (Itkula, Naurula, Surula jne.), liike (Pomppula, Hiipilä, Vaanila jne.) tai eläin (Käärmelä, Siililä, Kettula, Pupula). Kun kaikki ovat nousseet pois junasta, seuraava leikkijä antaa äänimerkin (tuut tuut). Juna liikkuu, jolloin kaikki palaavat jonoon, ja juna lähtee äänimerkistä liikkeelle, pysähtyen jälleen seuraavalle pysäkille.