Leikin nimi: Päiväkirjamerkintä 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 3 tai enemmän 

Leikin kesto: 10 minuuttia tai yli 

Tarvikkeet: paperia, kynät 

Tila: sisätila

Päiväkirjamerkintä on nimensä mukainen harjoite. Siinä tehdään päiväkirjamerkintä jonkun henkilön näkökulmasta. Jokainen osallistuja pääsee eläytymään jonkun asemaan ja kirjoittamaan kuvittelemastaan kokemuksesta. Halutessaan ohjaaja voi antaa ensimmäisen lauseen osallistujille, esimerkiksi: ”Rakas päiväkirja, tänään minulla oli aivan hirveä päivä.” 

Lopussa päiväkirjamerkinnät luetaan ääneen. Ohjaajan päätöksestä voidaan läpikäydä vain osa kirjoituksista.

Leikin nimi: Sanomalehtiruno 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 3 tai enemmän 

Leikin kesto: 5 minuuttia tai yli 

Tarvikkeet: sanomalehti tai kirja (painettu teksti), tekstin peittävä tussi, halutessa kiinnitystarvikkeet (taustapahvi, liima) 

Tila: sisätila

Sanomalehtirunoon tarvitset lyhyen tai pidemmänkin lehtijutun/kirjan sivun työstettäväksi sekä mustan tai muuten peittävän tussin. Tekstistä mustataan (peitetään) sanoja yli. Runo muodostuu sanoista, joita ei yliviivata (poisteta) tekstistä. Valmiin runon voi kiinnittää taustapahviin tai paperiin liimalla. 

Leikin nimi: Jatkotarina 

Ikäsuositus: 9 - 12-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 3 tai enemmän 

Leikin kesto: 10 minuuttia tai yli 

Tila: sisätila 

Jatkotarinoista on useita erilaisia variaatioita.

Yksi vaihtoehto on, että jokainen jatkaa tarinaa vuoron perään kolmella sanalla. Ohjaaja aloittaa: ”Seisoin tuijottaen täysikuuta…”. Seuraava leikkijä keksii jatkon: ”yhtäkkiä huomasin, että…”. Seuraava jatkaa: ”pääni päällä lentelee...” ja sitten: ”jokin harmaa kummajainen…”. 

Tarinasta saa haastavamman antamalla kullekin kertojalle eri sanan, joita heidän tulee sisällyttää tarinaan. 

Isompien kanssa voidaan tehdä myös kilpailu, kuinka kauan saadaan tarina jatkumaan. Tällöin voidaan luoda sääntöjä kuten esimerkiksi: Jatka kokonaisella lauseella, aikaa on 10 sekuntia ja jos kertominen kestää kauemmin tippuu leikistä pois. Näin voidaan myös muodostaa kaksi joukkuetta, jotka kilpailevat keskenään. Kumpikin joukkue jatkaa omaa tarinaansa. Kun toiselta joukkueelta on pudonnut kaikki kilpailijat, jää voittajaksi joukkue, jolla vielä on kilpailijoita jäljellä. Kummallakin joukkueella voi myös olla oma ajanottaja, joka pitää huolen, että tarina jatkuu 10 sekunnin aikana.

Leikin nimi: Yhteissoitto, dynamiikka, impro, tunnelma 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 6 tai enemmän 

Leikin kesto: 20 minuuttia tai alle

Tarvikkeet: erilaisia soittimia  kuten marakassit, rytmimunat, quirot, triangelit, rytmikapulat, kattilan kannet, kauhat, suolasirottimet, lusikat, vispilät jne., musiikkilaite, “Myrskyluodon Maija” kappale, paperia (rullapaperi) ja kyniä (jos järjestetään yhteisöllisen piirtämisen osuus) 

Tila: sisätila, liikuntasali 

Ennakkovalmistelut: Ohjaaja tuo mukanaan tarvittavat soittimet. 

Harjoituksen tarkoituksena on kokea erityisesti musiikin dynamiikka, improvisaatio sekä yhdessä soittaminen. On myös tärkeää, että kaikki pääsevät matalalla kynnyksellä heti mukaan soittamaan ilman sen kummempaa soittotaitoa, joten sen takia käytetään rytmisoittimia. 

Jokaiselle osallistujalle jaetaan jokin soitin ja myös ohjaajalla on soitin. Istutaan piirissä, hiirenhiljaa.

Ohjaajan merkistä kaikki saavat ryhtyä soittamaan valitsemaansa rytmiä. Kuunnellaan samalla kuitenkin, miten muut piirissä soittavat ja reagoidaan siihen. 

Kohta voimmekin huomata, että kaikki piirissä soittavat samaan aikaan hiljaa (piano) ja voimakkaasti (forte), mahdollisesti myös rytmi on yhteinen. Piirissä istuvista on kehkeytynyt taitava orkesteri.

Soitto yleensä hiipuu itsestään, mutta ohjaaja voi katsomassaan kohdassa pikkuhiljaa “himmata” soittoa ja päättää “kappaleen”. Saman harjoitteen voi tehdä useampaankin kertaan, välillä soittimia vaihdellen ja välillä esimerkiksi silmät suljettuina. 

Tässä kohtaa soitinta voi jälleen vaihtaa. Ohjaaja laittaa soimaan Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maija -kappaleen. Osallistujat saavat soittaa kappaleen päälle valitsemallaan tavalla. Musiikki kannattaa laittaa melko kovalle, jotta harjoitteen toivottu tunnelma tulisi esiin.

Yllä olevaan harjoitteeseen voi liittää myös liikkeen: Puolet ryhmästä soittaa ja puolet liikkuu äänien tahtiin. Tässä erityisesti huomaa mielenkiintoisesti, miten dynamiikkavaihtelut näkyvät liikkeessä.

Yllä olevan harjoitteeseen voi liittää myös yhteisöllisen piirtämisen. Soittamisen jälkeen otetaan iso paperi (mielellään rullapaperi) ja piirretään ilman puhetta, mitä kuultiin, missä oltiin jne. 

Leikin nimi: Kolme asiaa 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 5 tai enemmän 

Leikin kesto: 5 minuuttia tai yli 

Tila: sisä- tai ulkotila 

Seisotaan piirissä ja sanotaan kolme asiaa samalla rytmittäen käsillä reisiä. Aloittaja sanoo toisen leikkijän nimen ja jonkun teeman esim. Katri, metsä. Katrin (leikkijä, jonka nimi on sanottu) on sanottava mahdollisimman nopeasti kolme metsään liittyvää asiaa.

Tämän jälkeen sanotaan taas yhteisesti kolme asiaa, ja Katri päättää seuraavan leikkijän ja teeman, josta sanotaan kolme asiaa. 

Leikin nimi: Joo ja 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 5 tai enemmän 

Leikin kesto: 5 minuuttia tai yli  

Tila: sisä- tai ulkotila

Seisotaan ringissä. Joku aloittaa harjoituksen sanomalla jonkin toteamuksen, esimerkiksi: ”Me lähdetään lomalle Kreikkaan.” Tämän jälkeen sanotaan vuorotellen repliikki, jossa ensin hyväksytään edellisen repliikin informaatio ja lisätään siihen uutta Joo ja -periaatteen mukaisesti:  
 
”Joo, ja otetaan videokamera mukaan.” 
”Joo, ja dokumentoidaan koko meidän matka.” 
”Joo, ja lennetään Ryanairilla.” 
”Joo, ja kuvataan lentohenkilökuntaa koko matkan ajan.” 
”Joo, ja joudutaan lentokenttäpoliisin kuulusteltavaksi.”  Jne.  

Jos ryhmä on iso, voidaan tehdä pienempiä ryhmiä tai tehdä harjoitus pareittain, jolloin keskitytään yhteisen tarinan luomiseen. 

Leikin nimi: Teemana supervoimat kautta aikojen 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 10 tai enemmän 

Leikin kesto: 20 minuuttia tai enemmän 

Tarvikkeet: kuvakortit / lehtikuvat (kuvia henkilöistä), paperia ja kyniä (tarinan kirjoittaminen) 

Tila: sisätila

Ennakkovalmistelut: Kuvakortit voidaan myös valmistaa itse tai käyttää valmiita kuvakortteja. Vaihtoehtoisesti lapset voivat leikata kuvia lehdistä. Teeman pohtimiseen voidaan liittää vierailukäynnit (museot, patsaat puistoissa jne.)

Osa 1:

Laitetaan kuvat väärinpäin. 

Jaetaan osallistujat ryhmiin. Yksi ryhmä valitsee aina yhden väärinpäin olevista kuvista. 

Kuvassa on henkilö/henkilöitä, joilla on joku supervoima. 

Ohjeistetaan lapset pohtimaan ryhmissä seuraavia asioita: 

• Minkälainen henkilö kuvassa on? 

• Mikä hänen nimensä on? Onko hänellä lempinimeä, joka kuvastaa supervoimaa? 

• Mikä on hänen supervoimansa? Näkyykö se ulospäin vai ei? 

• Supervoima voi olla esimerkiksi puheenlahja, vitsiniekka, viihdyttäjä, lohduttaja yms. ominaisuuksia, joita tarvitaan yhteistyössä tai yhteisöllisyydessä. 

• Onko hän syntynyt supervoimansa kanssa (vrt. Supermies) vai onko se tullut hänelle myöhemmin sattumalta (vrt. Hämähäkkimies)? 

• Minkälainen perhe hänellä on? Onko heillä supervoimia? Tietävätkö he tämän henkilön supervoimista? 

• Onko hänellä ollut haasteita sen takia, että hänellä on supervoima? Onko hän esimerkiksi kokenut sen takia yksinäisyyttä tai ulkopuolisuuden tunnetta? 

• Mitä hän itse ajattelee omasta supervoimastaan? Mitä muut ajattelevat (jos he tietävät supervoimasta)? 

Osa 2:

Pienryhmiä yhdistetään. Uusissa, isommissa ryhmissä (tai yhdessä isossa) kirjoitetaan supervoimia omaavista henkilöistä yhteinen tarina. Tarinasta rakennetaan esitys. 

Ohjeistetaan lapset pohtimaan seuraavia asioita: 

• Miten henkilöt liikkuvat? Miten supervoima näkyy liikkeessä? 

• Mikä on haaste tai ongelma, jonka he voittavat? Onko heillä ”arkkivihollista” vai joku muu ongelma esimerkiksi yksinäisyys? 

• Minkälainen musiikki sopii esitykseen? Tietokoneelta vai esimerkiksi omia kehon osia käyttämällä? 
  

Variaatio: Kuvakorttien sijasta lapset/nuoret voidaan vielä esimerkiksi puistoon tai museoon, joiden patsaista, hahmoista tai taideteoksista he voivat saada alkuinspiraation supervoimat-tehtävään. Osallistujat voidaan ohjeistaa ottamaan valokuvia sankarivoimista, joiden pohjalta aletaan rakentaa tarinaa. 

Leikin nimi: Patsasteatteri 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 4 tai enemmän 

Leikin kesto: 20 minuuttia tai yli 

Tila: sisätila, kaksi erillistä tilaa

Patsas on ryhmän muodostama paikallaan oleva fyysinen kuva jostain aiheesta. Patsaan voi muodostaan yksikin henkilö. Patsastekniikkaa voidaan harjoitella haastamalla toinen ryhmä jollakin patsaskuva-aiheella. Ryhmä jaetaan kahteen osaan. Näin muodostuneet kaksi ryhmää antavat toisilleen aiheen. Ryhmä harjoittelee kuvan muodostamista erillään toisistaan.

Kun kuvat ovat valmiit, esitetään ne toisille. Kuvan esittävä ryhmä muodostaa ensin rivin, jonka jälkeen katsojina toimivat sulkevat silmänsä. Hiljaisuudessa esiintyjät muodostavat kuvansa ja kertovat kuvan olevan valmis. 

Katsojat avaavat silmänsä ja katsovat jähmettyneenä olevaa patsaskuvaa. Hetken kuvaa katsottuaan, he sulkevat silmänsä uudelleen, jolloin patsas purkautuu takaisin riviksi ihmisiä ja katsojat voivat avata silmänsä. Seuraa aplodit esiintyjille ja keskustelu kuvasta, mitä siinä nähtiin aiheesta.

Useamman kuvan -tekniikka: 

Patsaskuvina voidaan kertoa pidempikin satu tai tarina. Tällöin ryhmä valmistaa useamman kuvan. Ensimmäinen kuva muodostetaan tarinan alusta ja kuva kerrallaan edetään aina tarinan loppuun asti. Kuvia ei kannata olla liian paljon. Kahdeksan on hyvä maksimimäärä.

Aiheita voivat olla: Minun tarinani, Meidän tarinamme, Nuorisoseuran synnyn tarina jne. 

Tekniikka toimii niin, että jokaisen kuvan muodostumisen ajaksi katsojat sulkevat silmänsä. 

Kun patsasteatteriesitys on valmis, voidaan esityksestä seuraavaksi tehdä elävä. Patsaskuvat toimivat raameina. Mitä tarinassa tapahtuu kuvien välillä? Mitä kukin sanoo, tekee ja ajattelee? Apuna voidaan käyttää kuvan käynnistämistä hetkeksi tai ajatusäänitekniikkaa. Lopulta ryhmä voi tehdä koko tarinan teatteriesitykseksi. 

Leikin nimi: Salaperäiset still-kuvat, diakuvat, valokuvat, kuvat vuosien varrelta 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 5 tai enemmän (2 ryhmää ja 1 kertoja) 

Leikin kesto: 10 minuuttia tai yli 

Tila: sisätila

Tarvitaan kaksi ryhmää ja yksi kertoja.

1. Valitaan valokuvan/valokuvien aihe. 

Aiheena voivat olla: minun valokuva-albumini, minun sukuni kuvakansio, harrastusryhmän valokuva-albumi, kuvia viime vuodelta ym.

2. Sovitaan kuka toimii valokuvien kertojana/esittelijänä.

3. Kertoja/esittelijä taputtaa kädet yhteen, jolloin yhdessä sovittu patsasvalokuvien esittäjäryhmä muodostaa ensimmäisen valokuvan (patsaan). Patsas on ryhmän muodostama paikallaan oleva fyysinen kuva jostain aiheesta. Patsaan voi muodostaan yksikin henkilö. 

Toiset ryhmäläisistä/paikalla olijoista toimivat katsojina.

4. Kertoja/esittelijä kertoo ryhmälle ensimmäisestä kuvasta, miten se liittyy aiheeseen, mistä tilanteesta kuva on, mitä siinä on, mitä kuvanottotilanteessa kaikkinensa tapahtuu.

Lisävaihtoehtoja, jossa käytetään patsasteatteritekniikkaa.  

• Kertoja/esittelijä voi pyytää joltain patsaskuvassa olevalta henkilöltä ajatusäänen, eli mitä tämä kuvassa oleva hahmo/asia ajattelee juuri kuvaushetkellä, laskemalla käden tämän olkapäälle, jolloin patsaan osa voi puhua.  
• Kertoja/esittelijä voi käynnistää patsaan hetkeksi kädet yhteen taputtamalla, jolloin kuvan tilanne käynnistyy, siitä voi kuulua puhetta, ääntä ja se voi liikkua. Kun kertoja/esittelijä taputtaa kädet uudelleen yhteen kuva jähmettyy taas patsaaksi. 
• Kuvia katsotaan niin monta kuin niitä albumissa on. Kertoja/esittelijä vaihtaa kuvaa käsien yhteen taputuksella. 
• Katsojina toiminut ryhmä voi esitellä samalla tekniikalla seuraavan albumin. 

Patsasteatteritekniikalla voidaan tarkastella esimerkiksi aiemmin mainittua salaperäistä valokuvaa tarkemmin. Yhtäkkiä löytyykin valokuvia lisää aiheeseen liittyen ajatuksella mitä tilannetta aiemmin tapahtui tai mitä sen jälkeen.

Variaatio: Still-kuvat: Ohjaaja sanoo aiheita, joista kerholaiset tekevät still-kuvan eli patsaan. Se voi olla esimerkiksi urheilija. Jokainen tekee urheilijapatsaan. Katsotaan yhdessä miltä kukin näyttää. Tehdään vielä pari patsasta, kuten esimerkiksi auto, puu, lintu jne.

Toisessa vaiheessa tehdään edelleen patsaita, ja ohjaajan merkistä patsaat alkavat elää. Ne voivat liikkua ja tuottaa ääntä.

Variaatio: Taideteos. Lattialla on kuvia. Jokainen ryhmä valitsee lattialla olevista kuvista haluamansa. Ryhmällä on esim. musiikin soimisen ajan aikaa muodostaa kuvan mukainen patsas.  Valmiit kuvat voidaan kuvata kameralla. Jos kuvat ovat oikeita taideteoksia, voidaan tehtävää jatkaa esimerkiksi taiteilijaa tutkimalla. 

Leikin nimi: Numeroiden laskeminen 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 5 tai enemmän 

Leikin kesto: 5 minuuttia tai yli 

Tila: sisä- tai ulkotila, avara tila

Ryhmä voi seistä ringissä tai kävellä vapaasti tilassa. Ryhmäläiset huutelevat numeroita järjestyksessä yhdestä eteenpäin siten, että kuka tahansa ryhmästä saa huutaa seuraavan numeron. Jos ryhmäläiset vahingossa huutavat numeron yhtä aikaa, laskeminen alkaa alusta. Jokaisen pitää siis pyrkiä sanomaan seuraava numero, tarkkailemaan muita ja kuuntelemaan numeroiden järjestystä samanaikaisesti.