Category Archives for "Yleinen"

Olipa kerran (tarinankerronta)

Piirroskuva, jossa on istuvia lapsia piirissä kertomassa tarinoita toisilleen

Leikin nimi: Olipa kerran / Kuvista tarinoiksi

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 3 tai enemmän 

Leikin kesto: 10 minuuttia tai yli 

Tarvikkeet: paperia, kynät (lehtikuvia, tarroja)

Tila: sisätila (kirjoittamiseen sopivat tilat)

  

Kirjoitetaan paperille: “Olipa kerran” ja jatketaan lausetta. Käännetään teksti piiloon ja annetaan seuraavalle, joka jatkaa tarinaa ja kääntää taas oman lauseensa piiloon. Lopulta luetaan tarinat ääneen.

  

Tarinaa helpottaakseen voidaan ensin keksiä aihe tai henkilö, mistä kirjoitetaan. Esimerkiksi: Olipa kerran…Joka päivä…Kunnes eräänä päivänä…Siitä johtuen…Kunnes viimein…Tämän tarinan opetus… 


Variaatio: Kuvista tarinoiksi (yksilöllinen tarinan kirjoitus). Jokainen lapsi leikkaa kuvia lehdistä (voidaan käyttää myös esim. tarroja) ja liimaa ne paperille. Sen jälkeen hän kirjoittaa tarinan leikkaamistaan kuvista.  Tarinoille voidaan yhdessä keksiä aihe tai jokainen saa keksiä oman tarinansa itse. Lauseet voivat alkaa esimerkiksi seuraavasti: Olipa kerran…Joka päivä…Kunnes eräänä päivänä…Siitä johtuen…Kunnes viimein…Tämän tarinan opetus…

Luetaan tekstit ääneen. 

Olipa kerran -tarinankerrontaa

Piirroskuva, jossa on istuvia lapsia piirissä kertomassa tarinoita toisilleen

Leikin nimi: Olipa kerran -tarinankerrontaa 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 3 tai enemmän 

Leikin kesto: 5 minuuttia tai yli 

Tarvikkeet: paperia ja kyniä (mikäli tarina kirjoitetaan) 

Tila: sisätila


Istutaan piirissä. Osallistujat kertovat tarinaa halutusta asiasta sanomalla vuorotellen sanan, jonka jälkeen toinen jatkaa. Tarinaa voi kertoa sana kerrallaan tai lause kerrallaan. Jos kerrotaan sana kerrallaan, ohjaaja voi kirjoittaa tarinan ylös. Yhteinen tarina voidaan myös nauhoittaa ja kuunnella yhdessä. Tärkeää on, että jokainen kuuntelee tarkkaan, mitä muut sanovat, jotta pystyvät jatkamaan tarinaa.


Vaikeutta saa päättämällä kirjaimen, jolla alkavia sanoja saa ainoastaan käyttää. 

Päiväkirjamerkintä

Piirroskuva, jossa on istuvia lapsia piirissä kertomassa tarinoita toisilleen

Leikin nimi: Päiväkirjamerkintä 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 3 tai enemmän 

Leikin kesto: 10 minuuttia tai yli 

Tarvikkeet: paperia, kynät 

Tila: sisätila


Päiväkirjamerkintä on nimensä mukainen harjoite. Siinä tehdään päiväkirjamerkintä jonkun henkilön näkökulmasta. Jokainen osallistuja pääsee eläytymään jonkun asemaan ja kirjoittamaan kuvittelemastaan kokemuksesta. Halutessaan ohjaaja voi antaa ensimmäisen lauseen osallistujille, esimerkiksi: ”Rakas päiväkirja, tänään minulla oli aivan hirveä päivä.” 

  

Lopussa päiväkirjamerkinnät luetaan ääneen. Ohjaajan päätöksestä voidaan läpikäydä vain osa kirjoituksista.

Sanomalehtiruno

Piirroskuva, jossa on istuvia lapsia piirissä kertomassa tarinoita toisilleen

Leikin nimi: Sanomalehtiruno 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 3 tai enemmän 

Leikin kesto: 5 minuuttia tai yli 

Tarvikkeet: sanomalehti tai kirja (painettu teksti), tekstin peittävä tussi, halutessa kiinnitystarvikkeet (taustapahvi, liima) 

Tila: sisätila


Sanomalehtirunoon tarvitset lyhyen tai pidemmänkin lehtijutun/kirjan sivun työstettäväksi sekä mustan tai muuten peittävän tussin. Tekstistä mustataan (peitetään) sanoja yli. Runo muodostuu sanoista, joita ei yliviivata (poisteta) tekstistä. Valmiin runon voi kiinnittää taustapahviin tai paperiin liimalla. 

Jatkotarina

Piirroskuva, jossa on istuvia lapsia piirissä kertomassa tarinoita toisilleen

Leikin nimi: Jatkotarina 

Ikäsuositus: 9 - 12-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 3 tai enemmän 

Leikin kesto: 10 minuuttia tai yli 

Tila: sisätila 


Jatkotarinoista on useita erilaisia variaatioita.

  

Yksi vaihtoehto on, että jokainen jatkaa tarinaa vuoron perään kolmella sanalla. Ohjaaja aloittaa: ”Seisoin tuijottaen täysikuuta…”. Seuraava leikkijä keksii jatkon: ”yhtäkkiä huomasin, että…”. Seuraava jatkaa: ”pääni päällä lentelee...” ja sitten: ”jokin harmaa kummajainen…”. 

 

Tarinasta saa haastavamman antamalla kullekin kertojalle eri sanan, joita heidän tulee sisällyttää tarinaan. 


Isompien kanssa voidaan tehdä myös kilpailu, kuinka kauan saadaan tarina jatkumaan. Tällöin voidaan luoda sääntöjä kuten esimerkiksi: Jatka kokonaisella lauseella, aikaa on 10 sekuntia ja jos kertominen kestää kauemmin tippuu leikistä pois. Näin voidaan myös muodostaa kaksi joukkuetta, jotka kilpailevat keskenään. Kumpikin joukkue jatkaa omaa tarinaansa. Kun toiselta joukkueelta on pudonnut kaikki kilpailijat, jää voittajaksi joukkue, jolla vielä on kilpailijoita jäljellä. Kummallakin joukkueella voi myös olla oma ajanottaja, joka pitää huolen, että tarina jatkuu 10 sekunnin aikana.

Yhteissoitto (dynamiikka, impro, tunnelma)

Piirroskuva, jossa neljä hahmoa ovat tanssimassa.

Leikin nimi: Yhteissoitto, dynamiikka, impro, tunnelma 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 6 tai enemmän 

Leikin kesto: 20 minuuttia tai alle

Tarvikkeet: erilaisia soittimia  kuten marakassit, rytmimunat, quirot, triangelit, rytmikapulat, kattilan kannet, kauhat, suolasirottimet, lusikat, vispilät jne., musiikkilaite, “Myrskyluodon Maija” kappale, paperia (rullapaperi) ja kyniä (jos järjestetään yhteisöllisen piirtämisen osuus) 

Tila: sisätila, liikuntasali 

Ennakkovalmistelut: Ohjaaja tuo mukanaan tarvittavat soittimet. 


Harjoituksen tarkoituksena on kokea erityisesti musiikin dynamiikka, improvisaatio sekä yhdessä soittaminen. On myös tärkeää, että kaikki pääsevät matalalla kynnyksellä heti mukaan soittamaan ilman sen kummempaa soittotaitoa, joten sen takia käytetään rytmisoittimia. 

Jokaiselle osallistujalle jaetaan jokin soitin ja myös ohjaajalla on soitin. Istutaan piirissä, hiirenhiljaa.

 

Ohjaajan merkistä kaikki saavat ryhtyä soittamaan valitsemaansa rytmiä. Kuunnellaan samalla kuitenkin, miten muut piirissä soittavat ja reagoidaan siihen. 

Kohta voimmekin huomata, että kaikki piirissä soittavat samaan aikaan hiljaa (piano) ja voimakkaasti (forte), mahdollisesti myös rytmi on yhteinen. Piirissä istuvista on kehkeytynyt taitava orkesteri.

 

Soitto yleensä hiipuu itsestään, mutta ohjaaja voi katsomassaan kohdassa pikkuhiljaa “himmata” soittoa ja päättää “kappaleen”. Saman harjoitteen voi tehdä useampaankin kertaan, välillä soittimia vaihdellen ja välillä esimerkiksi silmät suljettuina. 

Tässä kohtaa soitinta voi jälleen vaihtaa. Ohjaaja laittaa soimaan Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maija -kappaleen. Osallistujat saavat soittaa kappaleen päälle valitsemallaan tavalla. Musiikki kannattaa laittaa melko kovalle, jotta harjoitteen toivottu tunnelma tulisi esiin.

 

Yllä olevaan harjoitteeseen voi liittää myös liikkeen: Puolet ryhmästä soittaa ja puolet liikkuu äänien tahtiin. Tässä erityisesti huomaa mielenkiintoisesti, miten dynamiikkavaihtelut näkyvät liikkeessä.

 

Yllä olevan harjoitteeseen voi liittää myös yhteisöllisen piirtämisen. Soittamisen jälkeen otetaan iso paperi (mielellään rullapaperi) ja piirretään ilman puhetta, mitä kuultiin, missä oltiin jne. 

Rytmipeli

Piirroskuva, jossa neljä hahmoa ovat tanssimassa.

Leikin nimi: Rytmipeli 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 4 tai enemmän 

Leikin kesto: 5 minuuttia tai yli 

Tarvikkeet: rytmikortit, musiikkia, musiikintoistolaitteet 

Tila: sisätila, liikuntasali 

Ennakkovalmistelut: Tulosta (ja laminoi) kuvia, jotta sinulla on kuvia vähintään seuraavasti: 4 kpl kädet (taputus), 4 kpl jalat (tömistys / polku), 1 kpl taukokortti, 1 kpl laatikkoukko eli yllätyskortti 


Rytmipelissä soitetaan taputuksin, tömistyksin, tauoin ja yllätyksin yhdessä samalla luoden aina uudenlaisia rytmejä.

 

Alussa kannattaa aloittaa tasajakoisista neljän iskun mittaisista rytmeistä pelkästään taputus- ja tömistyskorteilla. Sijoita laput lattialle ja käykää niiden luokse esimerkiksi kaareen, niin että jokainen näkee laput. Anna osallistujien järjestää kortit eri järjestyksiin.


Voitte kokeilla, kuinka monta erilaista rytmiä keksitte. Rytmiä voi soittaa myös luuppina aloittaen aina uudelleen alusta. Ohjaajan kannattaa aloittaa yhteinen soitto laskemalla esimerkiksi “yks –kaks –ja lähtee nyt”. Pidä leikin alussa rauhallinen tempo. Pienille voi oman esimerkin lisäksi käyttää myös puhetta tukena (“taputus –polku –taputus –polku”).


Seuraavaksi voi siirtyä kahdeksan iskun mittaisiin rytmeihin, joko edelleen pelkästään taputtaen ja tömistäen tai heti lisäten myös tauko ja yllätyskortit.


Yllätyskortti voi olla hihkaisu, hyppy, vihellys tai mikä tahansa, mitä osallistuja itse päättää tehdä. Yllätyskortti voi siis olla kaikilla erilainen. Taukomerkin kohdalla pidetään tauko ilman ääntä tai liikettä.

 

Harjoitusta voi kehittää eteenpäin niin, että nopeutetaan tempoa, soitetaan rytmiä taustamusiikkiin tai liikutaan tilassa, joko koko ajan rytmitellen tai muulla halutulla tyylillä. Ohjaajan merkistä pysähdytään ja tehdään yhdessä rytmi tai kukin voi tehdä rytmin vapaasti silloin kun tahtoo. Harjoitusta voi toteuttaa toki myös kolmijakoisilla rytmeillä ja säestyksellä. Keksityt rytmit voi myös kirjoittaa taululle pidemmäksi esim. 32 iskun mittaiseksi rytmiksi tai biisiksi, joka opetellaan muistamaan ulkoa. 

Kolme asiaa

Piirroskuva, jossa on istuvia lapsia piirissä kertomassa tarinoita toisilleen

Leikin nimi: Kolme asiaa 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 5 tai enemmän 

Leikin kesto: 5 minuuttia tai yli 

Tila: sisä- tai ulkotila 


Seisotaan piirissä ja sanotaan kolme asiaa samalla rytmittäen käsillä reisiä. Aloittaja sanoo toisen leikkijän nimen ja jonkun teeman esim. Katri, metsä. Katrin (leikkijä, jonka nimi on sanottu) on sanottava mahdollisimman nopeasti kolme metsään liittyvää asiaa.

 

Tämän jälkeen sanotaan taas yhteisesti kolme asiaa, ja Katri päättää seuraavan leikkijän ja teeman, josta sanotaan kolme asiaa. 

Joo ja

Piirroskuva, jossa on istuvia lapsia piirissä kertomassa tarinoita toisilleen

Leikin nimi: Joo ja 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 5 tai enemmän 

Leikin kesto: 5 minuuttia tai yli  

Tila: sisä- tai ulkotila


Seisotaan ringissä. Joku aloittaa harjoituksen sanomalla jonkin toteamuksen, esimerkiksi: ”Me lähdetään lomalle Kreikkaan.” Tämän jälkeen sanotaan vuorotellen repliikki, jossa ensin hyväksytään edellisen repliikin informaatio ja lisätään siihen uutta Joo ja -periaatteen mukaisesti:  
 
”Joo, ja otetaan videokamera mukaan.” 
”Joo, ja dokumentoidaan koko meidän matka.” 
”Joo, ja lennetään Ryanairilla.” 
”Joo, ja kuvataan lentohenkilökuntaa koko matkan ajan.” 
”Joo, ja joudutaan lentokenttäpoliisin kuulusteltavaksi.”  Jne.  

Jos ryhmä on iso, voidaan tehdä pienempiä ryhmiä tai tehdä harjoitus pareittain, jolloin keskitytään yhteisen tarinan luomiseen. 

Teemana supervoimat kautta aikojen

piirroskuva, jossa on kolme hahmoa: yksi on kiikkumassa, toinen venyttelee ja kolmas pitelee palloa.

Leikin nimi: Teemana supervoimat kautta aikojen 

Ikäsuositus: yli 7-vuotiaat 

Leikkijöiden määrä: 10 tai enemmän 

Leikin kesto: 20 minuuttia tai enemmän 

Tarvikkeet: kuvakortit / lehtikuvat (kuvia henkilöistä), paperia ja kyniä (tarinan kirjoittaminen) 

Tila: sisätila

Ennakkovalmistelut: Kuvakortit voidaan myös valmistaa itse tai käyttää valmiita kuvakortteja. Vaihtoehtoisesti lapset voivat leikata kuvia lehdistä. Teeman pohtimiseen voidaan liittää vierailukäynnit (museot, patsaat puistoissa jne.)

 

Osa 1:

Laitetaan kuvat väärinpäin. 

Jaetaan osallistujat ryhmiin. Yksi ryhmä valitsee aina yhden väärinpäin olevista kuvista. 

Kuvassa on henkilö/henkilöitä, joilla on joku supervoima. 

Ohjeistetaan lapset pohtimaan ryhmissä seuraavia asioita: 

  • Minkälainen henkilö kuvassa on? 

  • Mikä hänen nimensä on? Onko hänellä lempinimeä, joka kuvastaa supervoimaa? 

  • Mikä on hänen supervoimansa? Näkyykö se ulospäin vai ei? 

  • Supervoima voi olla esimerkiksi puheenlahja, vitsiniekka, viihdyttäjä, lohduttaja yms. ominaisuuksia, joita tarvitaan yhteistyössä tai yhteisöllisyydessä. 

  • Onko hän syntynyt supervoimansa kanssa (vrt. Supermies) vai onko se tullut hänelle myöhemmin sattumalta (vrt. Hämähäkkimies)? 

  • Minkälainen perhe hänellä on? Onko heillä supervoimia? Tietävätkö he tämän henkilön supervoimista? 

  • Onko hänellä ollut haasteita sen takia, että hänellä on supervoima? Onko hän esimerkiksi kokenut sen takia yksinäisyyttä tai ulkopuolisuuden tunnetta? 

  • Mitä hän itse ajattelee omasta supervoimastaan? Mitä muut ajattelevat (jos he tietävät supervoimasta)? 

Osa 2:

Pienryhmiä yhdistetään. Uusissa, isommissa ryhmissä (tai yhdessä isossa) kirjoitetaan supervoimia omaavista henkilöistä yhteinen tarina. Tarinasta rakennetaan esitys. 

Ohjeistetaan lapset pohtimaan seuraavia asioita: 

  • Miten henkilöt liikkuvat? Miten supervoima näkyy liikkeessä? 

  • Mikä on haaste tai ongelma, jonka he voittavat? Onko heillä ”arkkivihollista” vai joku muu ongelma esimerkiksi yksinäisyys? 

  • Minkälainen musiikki sopii esitykseen? Tietokoneelta vai esimerkiksi omia kehon osia käyttämällä? 

Variaatio: Kuvakorttien sijasta lapset/nuoret voidaan vielä esimerkiksi puistoon tai museoon, joiden patsaista, hahmoista tai taideteoksista he voivat saada alkuinspiraation supervoimat-tehtävään. Osallistujat voidaan ohjeistaa ottamaan valokuvia sankarivoimista, joiden pohjalta aletaan rakentaa tarinaa.